Olimme Jarno Rosvallin kanssa jo aikaa sitten sopineet, että jos vaan onnistuu, niin menemme yhdessä Annelin ja Recadoksen keikalle Hiittenharjulle tiistaina 28.7. Jarno varmisti vielä asian soittamalla maanantaina minulle.
Meillä on Jarnon kanssa ollut tapana näin kun olemme kaksin menneet keikalle Harjavaltaan, käydä Hesburgerilla syömässä hampurilaiset. Ei sitten nälkä yllätä yöllä kotimatkalla. Näin teimme nytkin.
Varasimme riittävästi aikaa matkaan, ja hyvissä ajoin evästely-kuviot tehtyämme jo olimmekin Hiittenharjun hotellin pihassa. Tiistaina 28.7.2015 Hiittenharjun hotellissa oli naistentanssit. Yleisöä alkoi saapua paikalle vähitellen ihan mukavasti.
Jarnon ja minun seuraan oli jo ulkona liittynyt Jarnon ystävä Päivi, joka tuli sisään yhtä aikaa meidän kanssamme. Hakeuduimme samaan pöytään kuin viimeksi. Se oli mukavan lähellä orkesteria. Olimme paikalla niin ajoisa, että Recados oli vasta saanut soittimensa laitettua paikoilleen, ja oli aloittelemassa sound-checkia. Siinä myös sitten harjoiteltiin aivan uutta kappaletta settiä varten. Sen omaksuminen kävi häkellyttävän nopeasti. Vaan näin se on, kun asialla ovat ammattilaiset. Kappale, jota pojat harjoittelivat, oli hyvin kaunis valssi "Joutsen". Varmistin nimen vielä Mikolta.
Pojat lähtivät valmistautumaan esiintymistä varten ja levyt alkoivat soida. Innokkaimmat lähtivät heti tanssimaan. Tuntui niin kivalta, kun paikalle alkoi vähitellen saapua tuttuja ihmisiä. Tuli Härkösen Matti, Puhtilan Juha - tuli Sappisen Anna mukanaan tyttökaverinsa Katja - sekä Juha-Matti ja vanhempi herrasmies, joka on ulkonäöltä tuttu. Kahvilassa Karviassa olen hänet nähnyt ja sitten keikoilla. Meille muodostui oikein kiva pöytäseurue.
Annelikin tuli paikalle ja kävi välittömästi tervehtimässä meidän pöytäkuntaamme. Hän ei ole oikein vieläkään toipunut saamastaan kesäflunssasta. Ääni oli hiukan nuhainen. Anneli vakuutti kyllä pärjäävänsä.
Recados aloitti klo22 kauniilla "Metsäkukkia"-valssilla. Tämän valssin muistan aina vanhemman veljeni häävalssina. Toisena valssina oli "Vanhoja poikia viiksekkäitä" - nämä Jarkon tulkitsemina. Sen jälkeen Mikko lauloi "Merimiehestä" ...". ja syömmet naisien hän hurmas laulullaan, on moni tyttö jäänyt häntä oottamaan reissultansa palailemaan." Jarkko jatkoi kertomalla, että "Hei, Karjalasta heilin minä löysin".. siihen tuli mukaan vähän omaakin hauskaa sanoitusta. Sitten minulla taas sydän sykähti, sillä ilmoille kaikuivat "Punaisen kitaran" sävelet. Lisää tunnelmointia oli tulossa, kun Jarko jatkoi kappaleella "Yksi ainoa ikkuna". Olin taas kerran aivan "myyty". Mikko kertoi sitten "Ikkunaprinsessasta" ja "Et voi jättää minua, koska en ole vielä tavannut sinua" - varsin johdonmukainen päätelmä! :-D Sen jälkeen saatiin jälleen nautiskella. Kuultiin kaksi hyvin tunnelmallista ja herkkää kappaletta "saat miehen kyyneliin... " ja "..mä puhuin sulle aina siitä kuinka kaunis oot...". Lattialla tanssivat ihmiset lähekkäin. Pojat osasivat luoda herkän tunnelman. Sitten seurasivat sambat. Samba ei tainnut olla oikein ihmisten suosiossa. Vain yksi pari oli uskaltautunut lattialle.
Nyt Recados lähti tauolle ja Dj alkoi soittaa levyjä.
Tauon jälkeen oli Annelin vuoro astua lavalle. Hän aloittikin reippaasti "Ne na na na". Sitten hän toivotti yleisölleen "hyvää tiistai-iltaa ja pitemmittä puheitta suomalaisuuden kunniaksi mennään koivukujalle..". Valssit "Minä rakastan sua" ja "Ilta skanssissa" olivat seuraavina, ja voi ihanuus kun Matti pokkasi minut tanssimaan. Hieman tunsin olevani "ruosteessa" päästessäni taitajan kanssa lattialle, vaan taisin sentään selvitä kunnialla. Seuraavaksi Anneli lauloi "Villivarsa", jossa Mikon kitarasoolo sykähdytti. Tämän parina kuultiin "La isla bonita". Edelleen kuuntelin hyvillä mielin Mikon ja Jarkon soitinten soolo-osioita. "Tahdo tietää en" ja "Besame mucho" - kaikuivat rauhalliset rumbat. Sitten taas heräteltiin ihmisiä. Anneli ja Jarkko lauloivat komeasti duona "Hit the road, Jack" - siinä Jarkko yritti hiukan toppuutella tyttöä "..oh! Come on girl!!!" - ei auttanut, mentävä oli! :-) Ja sitten tuli hiukan Elvistä "That´s allright, mama", jonka pojat päättivät yhteisesti vakuuttaen "..that´s allright, MUTSIII! ". Tämän jälkeen vielä kuultiin "Liian pitkä matka kotiin" ja "Suojaan", ja niin Anneli ja orkesteri lähtivät hetken tauolle ja jälleen oli Dj:n vuoro.
Tauon jälkeen Anneli aloitti tuolla kauniilla "Kuolleet lehdet" ja "Onni jonka annoin pois". Seuraavana olivat tangot "Kriminal-tango" ja "Soi maininki hiljainen". Jatkettiin "Don´t cry for Loui" - tämän kappaleen kohdalla Anneli muistaa kyllä varoittaa, ettei miesten takia kannata surra eikä itkeä. Tämän parina hän esitti vauhdikkaan "Jambalaya" kappaleen. Sen aikana osasin jo odottaa kitaran ja koskettimien aitoa iloittelevaa vuoropuhelua. Koko orkesteri ilakoi soittimillaan ja jammasi sydämensä halusta. Sitä oli taas kerran hauska kuulla. Arvostan! Tämän jälkeen Anneli ja Jarkko kertoivat "Mä lähden stadiin" - ..".. kyllä kaikki Juhan muistaa..", lauloi Jarkko veitikka silmissään. Siihen Anneli hymähtäen..".. poliisi, kukaties". Molemmat katselivat meidän pöytäämme, jossa istui myös Puhtilan Juha, ja joka veti suutaan leveään hymyyn tämän kuullessan! Tässä stadi-kappaleessa on tosi kiva komppi, jonka olen nimennyt "ravikompiksi". Sitten Anneli ja Jarkko jatkoivat vielä duoilua ja esittivät "Tahdon olla sulle hyvin hellä" - sen loputtua tuumasi Jarkko, että "no nyt ei ollut oikein millä hellitellä - ja jatkoi pian ..".itse asiassa mä toin sulle kakkua!"
Settiä jatkettiin sitten "Greenleaves" ja "Nousevan auringon talo" kappaleilla. Anneli saa näihin kappaleisiin aivan erityisen tunnelman. Setin lopuksi hän lauloi vielä "Great balls of fire" ja "I saw her standing there".
Yleisö pyysi encoreita. Anneli tulikin vielä lavalle ja lupasi laulaa yhden encore-kappaleen. Hän kertoi, että oli saanut sitkeän kesäflunssan, joka ei millään meinaa lähteä pois. Samalla hän mainitsi, että Jarkkokin on ollut sairaana. Ja lisäsi vielä .."..mitä se on mulle tehnyt, kun on tartuttanut flunssan minuun?" Tuohon Jarno meidän pöydässämme totesi yksvakaasti, että.. ". se on ollu sulle liian hellä!" ja koko juttu suli yleiseksi nauruksi.
Encorena Anneli jaksoi vielä laulaa "Se hänelle nyt kertokaa". Vielä saimme jokainen pienen herttaisen hetken Annelin kanssa, kortin ja nimmarin sekä lämpimän halauksen.
Jarnon ystävä Päivi lähti ajelemaan kotiinsa päin ja samoin mekin Jarnon kanssa kohti Paimiota. Ilta oli ollut oikein hauska ja onnistunut.
Kaunis kiitos Anneli ja Recados illan musiikista ja samoin lämpöinen kiitos teille kivat faniystävät keikkaillan kivasta fiiliksestä. Erityisesti kiitos vielä Matille ja Juhalle, jotka veivät minua tanssimaan useammankin kerran illan aikana.
Jarnoa kiitän lämpimästi kyydistä ja matkaseurasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti