Mieheni vei Karin ja minut satamaan ja toivotteli hauskaa reissua.
Laivaan pääsimme noin varttitunti ennen aikataulun mukaista laivan lähtöaikaa. Hytti löytyi kahdeksannelta kannelta - pikkuruinen "Inside two". Siellä oli kaikki tarvittava - jopa TV.
Infosta yhdeksänneltä kannelta saimme voimassaolevan risteilyohjelman. Sen mukaan Annen ja Mistralin osuus alkaisi lähempänä puolta yötä - Mistral klo23 ja Anne klo24 Club Voguessa.
Aikaa kului alkuunsa, kun opettelimme kulkemaan ja löytämään tarvitsemamme myymälät ja esiintyjien paikat. Pariin kertaan Mistralin basisti Sputnik Nurmi tuli vastaan, ja kyseli, mikä mahtoi olla hukassa.. neuvoi ja taas mentiin eteenpäin. Lopulta laiva alkoi hahmottua mielessä.
Hetken aikaa istuimme kuuntelemassa trubaduuri Joseta RockMore Barissa.. Päätimme vielä hakea juotavaa hyttiin ja piipahdimme kaupassa. Sen reissun jälkeen olikin aika siirtyä Club Vogueen. Olimme sen verran myöhässä, että Mistral oli jo aloittanut osuutensa ja ehdimme enää kuunnella vain osan esityksestä ..".hiljaa parhaat ne aina löydetään, toiset varmaan ei sitä tiedäkään.." Farmari jatkoi ..". mä soitan komppikitaraa yökerhon orkesterissa neljään asti iltakahdeksasta..". Vielä ehdin kuulla "Matkaan taas kuljen nyt, suuntaa vaan en kysellyt..". Sen aikana orkesterin basisti Sputnik Nurmi yllättäen poistui lavalta. Mietin, mitä mahtoi tapahtua. Sitten orkesteri jo lähtikin tauolle.. aikaa oli mennyt hukkaan myös siinä, kun etsimme istumapaikkaa, ja lopulta täytyi kiivetä ylös "piippuhyllylle". Sieltä paikat löytyivät. Pääsimme jopa istumaan. Laiva oli kai lähes täynnä. Oli ilmeisesti eläkeläisten risteily. Vanhempaa väkeä näytti yleisö pääasiassa olevan. Vanhempi väki on tunnetusti innokasta tanssimaan, ja niin oli nytkin lattia tupaten täynnä pareja.
Anne laulaa
Mistral-orkesterin palatessa tauolta se toi mukanaan lavalle myös Annen. Anne aloitti settinsä tutulla "Enkeleitä, onko heitä", tervehti risteily-yleisöä ja jatkoi "Juokse, juokse". Vielä hän lauloi "Huipulla tänään", vaan sitten hän luovutti stagen nuoremmalle siskolleen Annelille, joka tuli jatkamaan settiä. Anne selitti väelle, että hänellä on paha flunssa, ja on pakko antaa äänen levätä. Anneli jutteli siinä artistia vaihdettaessa, että on hyvä kun perheessä on enemmänkin laulajia - ja nyt on niin päin, että nuorempi sisko voi auttaa vanhempaa ja astua tilalle, kun tarvitsee. Hän lisäsi vielä, että hiukan yllättäen tämä nyt tuli. Orkesterin kanssa täytyy hetki neuvotella biiseistä. Niinpä Anneli aloitti sitten oman osuutensa laulaen "Seitsemäs taivas" ja jatkoi "Nousevan auringon talo"- "Don`t cry for Loui" ja "Ne na na na". Tämän jälkeen Anne palasi lavalle ja lauloi toivekappaleen "Asfalttiviidakko" ja sen päälle Anne ja Anneli yhdessä esittivät suositun "Sielu salamoi" Sputnik Nurmen toimiessa "Jannena". Olin kiinnittänyt jo orkesterin palatessa lavalle huomiota siihen, että Sputnik otti jakkaran alleen ja istui soittaessaan. Olisikohan selkä suuttunut pitkistä seisomisjaksoista(?)
Setin lopuksi Anne esitteli orkesterinsa ja niin heidän kohdallaan oli ilta ohitse. Molemmat tytöt näyttivät vielä kättelevän ja vaihtavan muutaman sanan kaiteen yli tervehtijöiden kanssa.
Generation viihdyttämässä.
Tauon jälkeen jäimme vielä kuuntelemaan illan toista orkesteria nimeltä Generation (neljä miestä -koskettimet, soolokitara, basso ja rummut - ja kaksi naista). Orkesteri aloitti mukavasti Bonnie M:n tutuksi tekemällä musiikilla. Kuultiin "Daddy cool" ja "Rasputin". Sitten he jatkoivat edelleen tutuilla biiseillä.. mm "Pretty woman". ja Roy Orbisonin kappaleita tuli lisääkin, vaan oli pakko antaa valta väsymykselle ja mennä nukkumaan. Tanssilattialtakin olivat parit vähentyneet jonkin verran.
Aamulla "sisäinen kello" herätti jo kahdeksan aikaan.. Oli aamupalan aika. Sen jälkeen risteilyohjelma sai taas huomiomme, ja päättelimme, että olisi parasta käydä tutustumassa laivan myymälöihin, ja hankkia kotiin vietävät tuliaiset samalla. Näin sitten teimmekin. Ruokailemassakin kävimme ennen kuin Janiina Lehtonen orkestereineen aloitti ohjelmansa Retro Barissa. Janiina lauloi mm. Anita Hirvosen "Olen pahoillain", "Heili Karjalasta", "Siihen on syy", "Tammerkosken sillalla", "Besame mucho" ja "Extrapallo".
Kari halusi lähteä hetkeksi lepäämään hyttiin ja katselemaan, miten jääkiekko-ottelu Suomi-Venäjä edistyy. Minä jäin kuuntelemaan Janiinaa ja orkesteria.
Sitten siirryin vähitellen Club Vogueen taas, ja valtasin tanssilattian vierestä pikkupöydän kolmelle hengelle. Jarmo Lindholm (hänkin paimiolaisia) oli liittynyt seuraani. Karille laitoin viestiä, mistä meidät löytää, ja pian hän ilmestyikin paikalle.
Illasta tuttu Generation aloitti esiintymisensä. Poimin heidän esittämistään lauluista: "Kempä tietäis sen"- "Kuin pieni tyhmä" ja "Californian dream".. ja lopulta lavalle saapuivat odotetut Anne ja Mistral. Anne aloitti settinsä "En tietää mä voi" ja "Pienen hetken". Sitten Anne lauloi tuon iki-ihanan laulun "Sydän, risti ja ankkuri". Esitettyään sen, hän kertoi omistaneensa sen nyt Eila Pienimäelle, joka oli mukana tällä risteilyllä, ja joka vietti "eilen merkkipäiväänsä, vaan en kerro millaista merkkipäivää.." - Annen siinä puhuessa, eräs nuori mies alkoi kiivetä esiintymislavalle. Järjestysmies meni hakemaan häntä pois ja estämään lavalle pääsyn. Mies vastusteli ja jatkoi menoaan ylöspäin. Silloin Kari toimi. Nopeasti kuin ajatus hän oli lavan luon ja ketterästi oravan lailla kiipesi lavalle ja heilautti itsensä kaiteen yli sekä asettui miehen ja Annen väliin. Kari ja alhaalla oleva vartija yrittivät puhumalla saada miestä poistumaan lavalta - ei ollut tulosta. Viivytyksestä oli kuitenkin sen verran hyötyä, että paikalle tuli toinen vartija. Mies saatiin pois stagelta, ja Kari palasi pöytään Jarmon ja minun luo.
Anne jatkoi puhettaan yleisölle ja toivotti kaikille "ihanaa kevättä", kutsui Annelin jatkamaan settiä ja poistui lavalta. Ennen poistumistaan hän vielä sanoi, että jakaa kortteja ja nimmareita - ja "halit niille jotka tulevat sen hakemaan, eivätkä pelkää pöpöjä".
Anneli jatkoi settiä laulamalla "Ilta Skanssissa", "Jos saisi kolpakoita kaksi", "Autotyttö" - sitten kuultiin tuo kaunis Olavi Virran "Sydänsuruja".. "viiltää, viiltää, nyt suru sydäntäni viiltää....", "Besame mucho". Jalkoihin laitettiin vipinää oikein kunnolla, kun hän lauloi "Blue sway shoes" - siihen minulla pysähtyi tarkkaavaisuus lavan suuntaan, sillä Anne saapui jakamaan niitä luvattuja kortteja, nimmareita, haleja ja "flunssapöpöjä" halukkaille. Me kävimme vuorottain hakemassa - ei ollut varaa jättää pöytää ilman valvontaa. Se olisi vallattu ilman muuta.
Ja sitten tuli päivään mukava yllätys: Eila Pienimäki tuli miehensä Jorman kanssa tervehtimään Annea ja kiittämään laulusta. Rohkaisin mieleni, ja menin tervehtimään. Samalla pyysin Annea ja häntä yhteiseen kuvaan. Sain mukavan pienen juttutuokionkin häneltä, jonka aikana kerroin, että mieheni on ollut hänen ihailijansa vuosikaudet, ja hankkinut hänen levyjäänkin aikoinaan. Eila ilahtui ja kertoi, että häneltä on ilmestynyt joulukuussa 2013 kokoelmalevy. Hän lupasi lähettää sen minulle, jos saa yhteystietoni. Niinpä kirjoitin tietoni paperille. Eila palasi hiukan myöhemmin pöytäämme, ja kirjoitti Annen antamaan korttiin oman tervehdyksensä Annen ja Annelin nimmareiden ja tervehdysten viereen. Siispä ensi viikolla voin odottaa postia häneltä.
Risteily oli taas kerran tosi kiva kokemus - vallankin kun molemmat siskokset Anne ja Anneli olivat viihdyttämässä stagella. Ikävää oli kuitenkin, kun Anne oli löytänyt itselleen jostain inhottavan flunssapöpön. Toivotaan hänelle pikaista "pöpön selättämistä". Aikaa sairastamiseen ei nyt oikein olisi.. Voice of Finland-kilpailu on meneillään ja kiihtyy ja käy jännittävämmäksi kaiken aikaa.
Vaan kiitos kaunis Annelle, Annelille ja Mistral-orkesterille hienosta musiikkituokiosta tiistai- ja keskiviikkopäivinä. Miellyttävää oli olla kuulolla.
Kiitos myös Eila Pienimäelle ystävällisestä huomiosta. Valokuvat on tehty ja lähetän ne heti yhteystiedot sinnepäin saatuani.
Kaunis kiitos keikkakaverilleni Karille ja fanikaverilleni Jarmolle mukavasta seurasta risteilyn aikana. Seuraavaa keikkaa odotellen!:-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti