On tämä kotosuomalainen ilmasto tosi jännittävä ja arvaamaton. Juuri oli saatu nauttia hyvinkin keväisestä sääjaksosta. Jopa aloin jo luulla, että kevään tulo jatkuisi keskeytyksettä, vaan sitten säätiedoitus harmikseni lupasikin lumi- ja räntäsateita sekä lämpötilan laskua nollan tienoille - ja alemmaksikin.
Pari päivää aikaisemmin olin ihaillut leskenlehtiä tien varrella, ja kuunnellut lintujen innokasta sirkutusta. Edellispäivänä seurasin palaavaa kurkiauraa, jossa oli 15 lintua. Hieno näky kaiken kaikkiaan.
15.3 aamulla kun heräsin, sain todeta, että maa oli valkea, ja lunta satoi edelleen. Maassa oli jo tuhti lumikerros.
Mieltä kuitenkin piristi tieto, että illalla olisi tiedossa Annelin ja Recadoksen keikka Tampereen Tähdessä. Meitä oli lähdössä neljän hengen joukko reissuun. Sari ja Juha Martikainen Pohjasta ja Kari ja minä. Oli sovittu, että Sari ja Juha tulisivat Karin tykö, ja siitä jatkaisimme sitten yhdessä eteenpäin. Minäkin sanoin, että hyvin voisin ajaa Vistalle, ja jättää autoni parkkiin Karin pihaan niin ei tarvitsisi tehdä koukkausta meille asti, vaan pääsisimme suoraan lähtemään. Näin teimmekin, ja kohti Tamperetta suuntasimme auton nokan klo 19. Karin autolla olimme sitten liikkeellä. Matkalla pysähdyimme kahvittelemaan Pirkanhovissa.
Tampereen Tähti on keikkapaikkana tuttu. On entinen Hämeensilta, joka saneerauksen jälkeen muutti muotoaan paitsi ulkoasultaan myös nimeltään. Sieltä yläkerroksesta on komea näköala alas Koskipuistoon ja Hämeenkadulle. Ikkunasta näkyvät TAKO ja Finlaysonin puuvillatehtaan vanhat rakennukset. Enpä ole selvittänyt, mitä siellä nykyisin on tai tehdään - eli missä käytössä ovat.
Jo ennen keikan alkua, ehdimme jutella ja saada halaukset paikalle tulleelta Annelilta ja Recadoksen pojilta sekä vaihtaa kuulumisia. Oli mukava todeta, että Mikko oli palannut joukkoon lomansa jälkeen. Perheen nuorin tulokas kuulema oli terve ja voi hyvin..
Recados aloitti esiintymisensä klo 22:30. Alkuun Jarkko toivotti yleisölle hyvää iltaa, samalla hän sanoi, että Mikko on taas palannut porukkaan, joten "kostoks hän saa aloittaa ja esitellä kappaleensa". Siihen tämä tuumasi, etteivät ne esittelyä kaipaa. "Paholainen" ja "Polte" olivat nämä Mikon aloittamat hienot kappaleet. Sitten orkesteri jatkoi yhdellä suosikillani "Run away" jota seurasi Jarkon "veikeilemä" "Lauantai-ilta". Mistä mahtaakaan hän keksiä ne kaikki hauskat muunnokset laulujen teksteihin. Aina mielenkiinnolla kuuntelen. Pari reggee-tyyppistä kappaletta oli vuorossa, jolloin "Varrella virran" sai taas uutta sanoitusta.. "..jouduin sitten lääkäriin ja se konitohtori sanoi niin, oli tyhmää että lähdettiin varrelle virran.." - .".. mä jouduin sitten parturiin ja se parturiämmä sanoi niin: sä mikset laita ponnarii..". Siellä yleisön joukossa jollain miehellä oli poninhäntä, joten sanat herättivät tiettyä hilpeyttä.
Mikko jatkoi sitten "Ikkunaprinsessalla" ja "Et voi jättää minua (koska en vielä ole tavannut sinua)" Kuultiin parit sambat, joista toinen kertoi Kalle Tappisesta, ja kuinka hän joutui kauniin Tamaran ja uuden tanssin - samban lumoihin... ..".näytän sulle uuden tanssin ensiaskeleet - Mikko näyttää" komensi Jarkko, ja Mikko näytti!
Orkesteri meni tauolle ja Dj laittoi levyt soimaan.
Kun Recados tuli takaisin lavalle varttitunnin tauon jälkeen, se toi mukanaan Annelin. "Suojaan" soi tutusti ja sen jälkeen Anneli toivotti yleisölle "hyvää lauantai-iltaa munkin puolestani". Ja niin Annelin ensimmäinen setti oli alkanut. "Ihoissa on virtaa", "Seitsemäs taivas", "Mikä sun nimi on?" soivat tutusti. Sitten lavalle tuli säpinää. Anneli lauloi "Jambalayan" - se on aina erikoisen komeaa kuultavaa, sillä Jarkko ja Mikko antavat näytteen osaamisestaan.. Upean upeat kitara- ja kosketinsoolot keskustelevat keskenään ja basso soi voimakkaana rumpujen rytmittäessä vauhdikasta kappaletta - ei voi muuta kuin välillä pidättää henkeään.. Eikä Annelin esitys jää yhtään jälkeen. Todella nautittava tuokio tälläkin kerralla! Lisää makusteltavaa oli tulossa, kun Anneli lauloi "That´s allright, mama". Sen hän esitteli basistinsa "lemppariksi" , jolloin Tapio nosti peukun pystyyn. "muoriksi" ne pojat tälläkin kertaa Annelia nimittivät.
Sitten jatkettiin "Kolpakoilla" ja "Autotytöllä". Ensin Anneli lupasi vain 2 kolpakkoa, mutta nosti määrän seuraavaksi viiteen, sitten kai voitti ahneus, sillä kolpakoita luvattiin 10! ..ja pyyntö kuului ..".neiti tuokaa joutuisasti, tai meillä kuivaa kohta suu!" Autotytölle luvattiin taas .." on mulla sulle pieni talli syömmessäin.." Sitten jäin kuuntelulle, kun Anneli lauloi "Niin paljon kuuluu rakkauteen". Aina pysähdyn, kun tämä kappale alkaa soida. Annelin esittämänä se vallankin on nautittavaa kuultavaa. Setti päättyi reippaasti "Sinisiin mokkakenkiin" ja "Great balls on fire" oli sen parina.
Annelin toinen setti alkoi tuolla ihanalla "Kuolleet Lehdet" ja hän jatkoi uudella kappaleellaan "Nahkatakkipoika".. Seurasivat "Don´t cry for Loui", "Ne na na na" (Vaya con Diosia), "Villivarsa ja "La isla bonita", josta on tullut yksi "tykkyistäni".
Ja sitten vihdoin tuli odotettu Dannyn ja Armin duetto: "tahdon olla sulle hellä".. Olin Pekan kanssa tanssimassa silloin, joten en nähnyt, mitä kivaa Armi Dannyltansa sai - kuulin sitten, että suklaata se oli. Jarkolla löytyy aina ideoita.
(taustalla näkyy basisti Tapio)
"Liian pitkä matka kotiin", lauloi Anneli, ja mielessä välähti, että kohta taas istutaan pari tuntia autossa kotimatkalla. "The house of the rising sun" tuli yleisön kuuluville taas loistavana Annelin tulkintana - myös Mikon kitarasoolo ihastutti. Sitten Anneli esitteli orkesterinsa ja kiitti illasta yleisöä.
Toki Anneli kutsuttiin Encoreille ja hän esittikin "Saappaat" ja "Kolme cowboyta ratsastaa".
Keikan loputtua Anneli tuli tervehtimään fanejaan. Kortteja ei tällä kertaa ollut mukana, mutta ystävälliset sanat kaunis hymy ja lämmin halaus oli jokaiselle tarjolla. Myös Jarkko ja Mikko tulivat tervehtimään.
Keikasta jäi uskomattoman hyvä mieli.
Kiitos Anneli ja Recados tarjoamastanne musiikkinautinnosta. Kiitos mukavat keikkakaverit seurasta. Oli ilo tavata taas teidät ja vaihtaa kuulumisia.. Tapsukka, Tarja-Riitta ja Martti, Liisa ja Eve, Anna Karoliina ja Mikko, Pekka, Clarissa, Niina ja Rita. Kiitos Sari ja Juha ja erityiskiitos keikkakaverilleni Karille kyydistä ja seurasta.
Illan antamalla virtapotkulla pärjää taas pitkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti