2.8.2013 Retki Sammattiin ja Vivamoon.
Paimion Kaffetassilaiset keräävät pitkin vuotta ns.kahvirahaa kokoontumisissaan viikottain perjantaisin vanhalle seurakuntatalolle eli Wanhalle. Siellä viihdytään yhdessä, tavataan tuttuja, kuunnellaan kulloisenkin vastuuhenkilön laatimaa ohjelmaa, neulotaan Äiti Teresan peittotilkkuja ja nautitaan kupillinen pari kahvia kahvileivän kera.
Vuoden mittaan tuosta kahvirahasta kertyy sievä summa, joka käytetään kaffetassilaisten iloksi ja virkistykseksi tehtäviin retkiin - pieni omavastuuosuus jää, mutta se on lähes nimellinen.
Tällä kertaa retki suuntautui Sammattiin ja Vivamoon. Sammatissa kävimme tutustumassa "Lammin taloon" - Elias Lönnrotin myöhemmän ajan piilopirttiin, jossa hän sai rauhassa tehdä kirjallisia töitään. Se on aikoinaan ollut lähes tiettömän taipaleen takana - kuulema vain polku vei metsän halki perille. Se oli kylältä noin neljän kilometrin päässä korvessa. Sittemmin Lönnrot takennutti tien sinne tytärtensä painostuksesta. Ennen Lammin taloon muuttamista perhe oli asunut Nikun talossa, jonne se oli muuttanut Lönnrotin jäätyä eläkkeelle suomenkielen professorin virastaan Helsingissä. Maria ja Elias Lönnrotille syntyi viisi lasta. Poika, Elias, menehtyi parin vuoden ikäisenä aivokalvon tulehdukseen. Tyttäristä kaksi kuoli tuberkuloosiin ja yksi kurkkumätään. Vain yksi tytär, Ida, eli vanhuusikään asti..
Vaimo Maria kuoli keuhkotautiin v.1886, ja silloin Lönnrotille jäi huollettavaksi neljä tytärtä.
Lammin erämaataloon Elias Lönnrot muutti saadakseen työrauhan. Sinne hyvin harvoin eksyi vieraita. Asumus Lammilla oli valmiina, mutta kaipasi kohennusta. Taloon rakennettiin lasikuisti ja ikkunoita suurennettiin. Navetta siirrettiin kauemmaksi ja tytöille rakennettiin sivurakennus, jossa oli tupa ja kolme kamaria - yksi kullekin. Kun Ida jäi ainokaiseksi, hän muutti päärakennukseen.

                                  Lammin talo. Elias Lönnrotin perheen kotitalo Sammatissa.

Äidin kuoltua oli tytöillä vuoroviikoin emännyys hoidettavanaan.. kun Elinakin oli kuollut, jäi talous Idan hoidettavaksi, sillä isä ei puuttunut käytännön asioihin. Tilaa hoiti palkattu vouti renkeineen ja emännyyttä sukulaistyttö Miina, joka oli vanhemman veljen tytär. Miina tuli taloon joka päivä sen neljän kilometrin matkan ilmeisesti ensin polkua pitkin kävellen ja ehkä myöhemmin muulla keinoin. Isän kuoltua Ida toimi tämän tahdon mukaisesti. Hän järjesti Lammin talon myynnin ja huutokaupan irtaimiston myymiseksi. Sen jälkeen hän toteutti oman unelmansa ja lähti ulkomaille, jossa oleskeli kuolemaansa asti. Ida Lönnrot kuoli Sienassa v.1915.

Työhuoneessa on kirjallisuutta ja kartta, jossa on näkyvillä Lönnrotin runojen keruumatkojen reitit. Alemmassa kuvassa yksi hänen matkoilla käyttämänsä laukku.

Isossa talossa tarvittiin työvoimaa. Tämä oli iso väentupa, jossa uutuutena oli hyvin toimiva ja käytännöllinen liesi. (yläkuva)

Lammin talon salin sohvaryhmä ja piano. Lönnrot piti tätä huonetta kalusteineen liiankin hienona.

Perheen tyttärille rakennettiin oma piharakennus, jota alettiin kutsua "Paratiisiksi". Siellä oli tupa ja kolme kamaria, jokaiselle tytölle omansa. Kun Ida jäi yksin, hän muutti päärakennukseen.
Elias Lönnrot kuoli v.1884. Yhden huoneen seinällä on vielä jäljellä yksi hänen hautaseppeleistään.

 Yläkuvassa Sammatin kirkon alttaritaulu ja alla Elias Lönnrotin hautamuistomerkki. Maria Lönnrot  on haudattu viereen.

Seuraava kohde retkellämme oli Sammatin kaunis puukirkko vuodelta 1754-1755. Sen Alttaritaulun
on Elias Lönnrot lahjoittanut kirkolle nuorimman tyttärensä Teklan muistoksi v.1879.
Juuri kun tulimme kirkomaalle, availi suntio kirkon ovia, ja hetken kuluttua sisältä kannettiin vainajan arkku ulos. Omaiset saattoivat arkun odottavaan ruumisautoon, joka lähti matkaan rauhallisen arvokkaasti.
Me menimme sisälle kirkkoon, ja ennen kuin annoimme puheenvuoron oppaalle, lauloimme juuri siunatun vainajan kunniaksi ja saatteeksi virren "Soi kunniaksi Luojan". Opas antoi historiakuvauksen alttaritaulusta, saarnastuolista, madonnapatsaasta ja kalustuksesta. Muuhun ei oikein ollut aikaa. Olimme hiukan jäljessä aikataulusta ja piti kiirehtiä ruokailemaan. Sen jälkeen matka jatkuisi Vivamoon katsomaan näytelmää.
Ruokailimme TTS:n tiloissa, eli kyseessä on Työtehoseuran tilat joissa saa peruskoulutusta useamman alan ammattilainen.. mm ravintola-alan ihmiset.

Ruokailtuamme rivakkaan tahtiin, siirryimme jälleen bussiin, ja ajoimme loppumatkan Vivamoon odottavin mielin.
Vivamossa saimme nauttia vaellusnäytelmästä "Kalastajat". Tästä hienosta näytelmästä ei minulle valitettavasti jäänyt dokumentteja, sillä valokuvaaminen näytelmän aikana kiellettiin.
Yritän antaa lukijoilleni tiivistelmän näytelmästä.
Kyseessä oli ns. vaellusnäytelmä, jonka aikana katselijat siirtyivät näyttelijöiden mukana yhdestä toimintapisteestä toiseen. Tässä näytelmässä niitä oli kolme. Näytelmä alkoi Gennesaretin järven rannalla, jossa kalastajat olivat arkisessa työssään. Pietari on harmissaan, koska vaikka he olivat kalastaneet koko yön on saalis jäänyt kovin vähäiseksi. Paikalle saapuu Jeesus Nasaretilainen, joka kehottaa Pietaria vielä kerran heittämään verkkonsa veteen. Pietari on näreissään, mutta suostuu ja saa mahtavan kalansaaliin. - Seuraava näyttämö on kylä, jonne Jeesus saapuu. Hän ajaa riivaajan kylää terrorisoivasta miehestä, parantaa ramman ja antaa sokealle näkökyvyn takaisin. Kolmas näyttämö tapahtumapaikoiltaan on kaupunki. Siinä kuvataan useampia Raamatusta tuttuja tapahtumia. Laupias samarialainen pelastaa tieltä rosvojen pahoinpitelemän ja ryöstämän miehen ja vie tämän saamaan hoitoa, Maria Magdaleena - syntinen nainen - saa syntinsä anteeksi, halvatulle Jeesus sanoo:"Nouse, ota vuoteesi ja käy" - ja tämä paranee, nousee, ottaa vuoteensa ja lähtee kiittäen. Samoin Jeesus ruokkii joukon ihmisiä siunaamalla ateriaksi pojan vasussa olleet viisi leipää ja kaksi kalaa. Minusta kaunein kohtaus oli ja on aina edelleen se, missä äidit haluaisivat tuoda lapsensa Jeesuksen luo siunattaviksi, mutta opetuslapset yrittävät estää heitä pääsemästä hänen luokseen. Silloin Jeesus sanoo:"Sallikaa lasten tulla minun tyköni, sillä heidän kaltaistensa on taivaan valtakunta". Hän otti lapset luokseen, nosti polvelleen siunasi ja opetti. Samassa tilassa hän antoi ohjeita ja opetti myös aikuisia. Hän tapasi näyssä myös Mooseksen ja Eliaan ja ennusti oman kohtalonsa.
Seurasin näytelmää sydämellä ja tunteet pinnalla. Koulun uskontotunnit tulivat eävästi mieleen ja uskontokirjan hienot kuvat. Nytkin näytelmän Jeesuksen opetus oli; olkaa kalastajia, kalastakaa ihmisiä seuraamaan minua, ja välittämään eteenpäin rakkauden sanomaa. Vielä kahvikupillista näytelmän jälkeen nauttiessani, askartelivat ajatukseni juuri näkemässäni. Hienoa oli, että myös kuulovammaiset oli huomioitu ja näytelmä tulkittiin viittomakielellä. Myös herkät tanssien esitetyt osiot sopivat erinomaiseti yhteyteen.
Mieleeni jäi lämmin ja valoisa tunne päivästä. <3