Anneli Mattila ja Recados Parkanon Käenkoskella.
Annelin perjantain keikkalistalla oli ilmoitettu esiintyminen Mikkelissä, vaan kesäflunssa ja poskiontelon tulehdus nujersivat hänet lepoon. Onneksi pikkusisko Anitta pääsi "paikkaamaan"tilanteen ja vielä Danny J:n (Jarkon) mainitsemalla "mahtavalla energialla".
Tulee mieleen, kuinka Anne kerran spiikkasi laulunsa "Elämä on lahja" - ..".siskot on lahja"-jatkeella. Silloin Anneli oli tullut hänelle kaveriksi ja tueksi laivakeikalle, kun häneen oli iskenyt pahemman laatuinen flunssa, eikä hän halunnut peruuttaa sopimaansa esiintymistä Viking Gracella. "Ystävyys, yhteistyö ja avunanto" tarvittaessa on täysin luonnollista ja luontevaa näiden siskosten kesken.
Parkanon Käenkosken lavalle Anneli kuitenkin pystyi nousemaan meidän kaikkien yhteiseksi iloksi. Hän olikin jo asiasta laittanut facebookiin maininnan. Mukavasti matka keikalle oli hänellä tällä kertaa lyhyt.
Keikkakaverillani Karilla ja minulla sen sijaan oli kolmen tunnin ajo Paimiosta Parkanoon - mahduttaen siihen 15 minuutin lepo- ja kahvitauon, jonka pidimme tapamme mukaan Kiikoisten ABC:llä.
Käenkosken parkkipaikalle saavuttua katse haki jo, josko olisi tuttuja ehtinyt paikalle. Riitta ja Ilu Härkönen olivat ensimmäiset tutut, jotka tapasimme. Tapaaminen oli lämmin haleineen. Kiva oli heitä nähdä, sillä edellisestä tapaamisesta oli jo kulunut aikaa. Sitten kurvasi paikalle Takalan perheen asuntoauto. Sinne meidät kutsuttiin iltakahville.
Annelin lavalle tulo-ajaksi oli merkitty klo23. Sitä ennen esiintyisi Recados-orkesteri. Mielessäni oli Venus Night Lifen esiintymissetti, ja odotin mielenkiinnolla, olisiko tunnelmani yhtä vastaanottavainen ja mielihyvä kuulemastani samanlainen kuin siellä.
En pettynyt. Regados esiintyi tuoreesti ja iloisesti. Olisiko se tämän "uuden kokoonpanon" onni. Myös kaikki pojat laulavat, mikä on iso etu.
Pojat aloittivat settinsä ja kuuntelin huvittuneena heidän esittämänsä "Lauantai-illan"..". lauantai-iltana ravintolaan oli tarkoitus lähteä juhlimaa, ottaa muutama olut vaan ja tulla kotiin nukkumaan. Ensin meitä oli oli vaan Pera ja mä, sitten siihen tuli pari tyttöä.."....".. aamuyöllä heräsin, "hampaat":-D lattialta keräsin:-)" ja juuri kun joku tuli eteiseen, näin yöpöydällä sormuksen"... näin saattaa käydä joskus elävässäkin elämässä. Sellainen on kai ollut tämänkin tarinan aihe.
Kovasti pidän kappaleesta ..". Run away".. ".run run run away!" Musiikkikappaleet ja rytmit seurasivat kivasti toisiaan.. Humppina orkesteri soitti "Jätkän humpan" ja "Heilin Karjalasta". Sitten tuli niitä minun ihailemiani reggee-rytmejä. Kappaleet olivat "Lähtisitkö kanssani" ja "Varrella virran"... siihen tuli hiukan omaakin sanoitusta ..". ja jouduin sitten parturiin ja parturitäti sanoi niin... sä mikset vaihda ponnariin?!". Omat sanoitukset herättivät yleisössä hilpeyttä ja saivat ihmiset tarkkaavaisiksi.
Anneli tuli lavalle taputusten saattelemana n.klo23. Hän oli kertonut Tapsukalle aikaisemmin illalla, että "laulaa tänä iltana hiljaa, kun on juuri toipumassa flunssasta".
Setti aloitettiin tutusti "Suojaan" ja "Tanssin päivät, tanssin yöt". Sitten tuli minulle uusi laulu "Koivukuja" - ei hassumpi juttu. Sen kaverina oli "Planeetat kohdallaan". Humpat seurasivat reippaasti. Kolpakoita tarjoiltiin ensi varovaisesti kaksi, mutta sitten repäistiin...".. jos saisi kolpakoita YHDEKSÄN.. "OHO!", sanoi Anneli, "silloin pitäisi jo kantaa takahuoneeseen!:-D"- ja nauroi helakasti päälle. Jatkettiin vielä "Autotytöllä"..jolle .".ois pieni talli syömmessäin."
"Kuolleet lehdet" toivat mieleeni ajan, kun olin vielä nuori ja tapasin mieheni, ja "Niin paljon kuuluu rakkauteen". Sanat ovat minulle tutut, ja niinpä lauloin sen siinä itsekseni Annelin kanssa yhdessä.
Reippaampaa meininkiä saatiin tanssilattialle, kun ilmoille kajahtivat :"That´s allright Mama!" ja niinkuin Anneli sanoi "Siniset mokkakengät". Tilanne rauhoittui, kun hän lauloi "Seitsemäs taivas" ja "Mikä sun nimi on?" Se olikin ensimmäisen setin viimeinen kappale. Lavalle astelivat Tanssiorkesteri Ahopellon muusikot.
Annelin toinen setti alkoi kahdella rumballa. Tutut "Tahdo tietää en" ja "Besame Mucho" kajahtivat ilmoille. Sitten Anneli kertoi, että pikkuveli Arttu olisi paikalla, ja hän pyysi Artun lavalle rummuttamaan. Anneli valitsi valssit "Ilta Skanssissa" ja "Rantakoivun alla". Hyvin tämä selvisi rummutamisesta, vaikka ei tietääkseni ole aivan lähiaikoina keikoilla rummuttanutkaan.
Vuoroon tuli sitten jo ehkä monenkin odottama Danny J:n ja Armi Annelin duetto " Tahdon olla sulle hellä". Siinä on sitä nostalgista svengiä - ja kappale "rullaa" sujuvasti eteenpäin. "Tahdon olla sulle hyvin hellä...". Siinä Danny J lauloikin ..". tahdon olla sulle hyvin hellä, ja helliä sua tämmösellä..". ja ihmiset kurottivat kaulojaan nähdäkseen, millä Danny nyt Armiaan tahtoisi hellitellä.:-)
Anneli sai levyn ja ilmeisesti karamelliä. En nähnyt kunnolla, mitä kivaa Armi Anneli nyt oli saanut.
Vielä pantiin tanssijoiden töppösiin vipinää, kun Anneli lauloi "Great balls on fire" ja "Saappaat".
Encoreita laulamaan Anneli kutsuttiin kahdesti lavalle. Niistä jäi mieleeni: "Ne na na na", Don´t cry for Loui", "Rakkauden muistomerkki" ja "Kolme cowboyta ratsastaa".
Anneli saapui sitten vielä tervehtimään ja halimaan faninsa ja vaihtamaan kaikkien kanssa muutaman ystävällisen sanan. Siinä samalla minulla ilo tavata ja jutella muutama sana myös Danny J:n - eli Jarkon kanssa. Pyysin Annelia ja Jarkkoa yhteiseen kuvaa, mihin he suostuivatkin. Kuvaustilanteen oli vähällä pilata paikalle osunut mieshenkilö, joka nosti sormensa sarviksi kummankin pään päälle. Hän ei poistunut, vaikka useamman kerran sitä pyysin. Silloin paikalle saapui reipas järjestysmies, joka saatteli miehen saman tien ulos.
Kaunis kiitos reippaalle Annelille, joka selätti flunssan ja saapui ilahduttamaan meitä laulullaan sekä taitavalle Recados-yhtyeelle hienosta musiikkinautinnosta. Kovasti tykkäsin illasta.
Kiitos myös ihanille keikkakavereilleni seurasta. Jälleentapaamisiin siis!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti