Vapun tienoo oli säältään hyytävän kylmä - yöllä lämpötila laski pakkasen puolelle ja päivällä saatiin "nauttia" vuoroon rae- räntä- ja vesisateista. Mieli oli jo vähällä masentua. Nyt kuitenkin oli edessä odotettu keikkailta.
Esakallio oli edelleenkin talven aikana "pessyt kasvojaan". Siellä oli karaoke-baarin puolta hivenen korjailtu. Pari kolme hauskaa "loosia" oli ilmestynyt pöytineen ja tuoleineen.
Musiikki alkoi soida klo 21. Ensimmäisinä lavalle astelivat Mistralin pojat. Heillä oli setissään tuttuja lauluja. Sen verran huomasin, kun olin toisella korvalla kuulolla, sillä istuimme pöydässä baarin puolella ja joimme kahvit. Toisena esiintyi Tanssiorkesteri Ahopelto. Heidän musiikkinsa koostuu myös mukavista tanssittavista kappaleista, ja Antti Ahopelto on tuttu jo niiltä ajoilta, kun hän osallistui tangokuningas-mittelöihin.
Anne saapui lavalle klo 22:30. Hän oli pukeutunut tyylikkääseen puna-musta-yhdistelmään. Aloituskappaleena oli tutusti "Lennetään" vihellys- ja taputusosioineen. Sen jälkeen hän toivotti yleisölle "hyvää perjantai-iltaa". Annen molemmat setit sisälsivät lauluja hänen levyiltään, sellaisia kuin : "Asfalttiviidakko", "Toivon sulle", "Katsees kuin tulta", "Enkeleitä, onko heitä" - siihen Anne totesi, että "kyllä heitä on". Joku pyysi, että hän laulaisi "Perutaan häät".. "Ei kai me näin illan alussa vielä niitä häitä peruta?"- vaan peruttiin sitten kuitenkin toivojan mieliksi. "Taivaan kartta" ja Tarkan Merjan toivoma "Kuin helminauhaa".
Kuulla saatiin myös Annen toisella setillä "Maijan ja Jannen häävalssi".. Paikalla oli nuoripari, jonka häät olivat aivan ovella, ja he olivat toivoneet tätä kappaletta - siitä tulisi myös heidän häävalssinsa. .. ja Anne lauloi.
"Minä soitan sulle illalla, sillä ilta on rakkauden aikaa. Nyt mä kerro en, nyt mä vaikenen, mutta soitan sulle illalla..." tunnelmoi Anne jossain vaiheessa. Esiintymisensä hän lopetti samalla kappaleella, millä aloittikin "Lennetään" ja kiitteli yleisöään mukavasta perjantai-illasta ja .". tavataan taas joskus .. jossain!" - "Elämä on lahja", on aina yhtä ihana kuunnella - sen hän lauloi toisena encorena.
Esakalliolle oli saapunut tanssikansan lisäksi ilahduttavan paljon myös faneja! Kiitos seurasta : Kari ja Jarno, Sari ja Juha, Jukka ja Pirkko, Liisa, Eve, Jarno ja Kale, Merja ja Juhani, Riitta ja Ilu, Katja, Sirpa ja Vote, Maarit ja Taina, Niina ja Sofia, Rampo, Janne... ja ketä nyt vielä sitten olikin ja jäi mainitsematta. Mukavaa oli teidät tavata ja viettää aikaa seurassanne.
On ihan pakko mainita, että nuo nuoret hurjapäät Niina ja Sofia olivat päättäneet tehdä keikkareissun Raumalta Esakalliolle mopoilla ajaen (!). Heille karttui kilometrejä 300km ja keikkamatkaan meni aikaa 12 tuntia. Vasta nyt tänään päivällä Niina paljasti asian facebookissa, ja tuumasi vielä, että jos olisi kaiken tietänyt matkasta, niin tekemättä olisi jäänyt. On tytöillä mahtanut olla kylmä kyyti! Ihania tyttöjä ja ilmeisen seikkailunhaluisia hurjapäitä!
Annen mukana olivat keikalle lähteneet myös äiti Tarja ja Anniina-siskon Jere-poika.
Kiitos ihanainen Anne kauniista lauluista ja Anne ja Mistral hienosta musiikkinautinnosta ja fiiliksestä keikalla. :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti