Valasranta on jo maisemallisestikin tavattoman kaunis ja viihtyisä paikka veden äärellä. Siellä tanssi-illat keräävät yleisöä aina runsaasti. Monelle Valasranta on vakinainen viikonlopun viettopaikka. Siellä on myös asuntoautoille varattu paikoitustilat.
Anneli Mattila oli orkesterinsa Recadoksen kanssa siellä esiintymässä lauantaina 12.9.2015. Toisena orkesterina paikalla esiintyi Tomi Markkola ja Fernet.
Olimme jälleen yhdessä matkassa Kari ja minä. Tanssipaikalle tullessamme oli Fernet juuri lopettelemassa ensimmäistä settiään ja pian Recados saapuikin lavalle.
Jarkko aloitti tutusti laulamalla "Saarenmaan valssin" ja jatkoi "Vanhoja poikia viiksekkäitä". Sen jälkeen Mikko lauloi "Ikkunaprinsessasta" ja "Et voi jättää minua". Sitten seurasi tuo aivan ihana tango, jonka Sauli Lehtonen aikoinaan lauloi "Mun aika mennä on". Tämä kaunis tango sai kumppanikseen instrumentaaliesityksen "Ilta Välimerellä", joka sekin soi komeasti. Mikko soitti soolon kitarallaan. Kuulin tämän instrumentaalisovituksen nyt ensimmäisen kerran Recadoksen esittämänä - ja tykkäsin kovasti. Orkesteri jatkoi sitten reggee-rytmeillä "Lähtisitkö" ja "Varrella virran". Seuraavana tulivat sambakappaleet, joista toinen oli "Ainiaan". Tämän jälkeen Recados lähti tauolle ja Tomi Markkola orkestereineen astui lavalle saaden yleisöltä komeat taputukset.
Kun Recados sitten tuli toiselle setilleen, saapui lavalle myös Anneli aloittaen vauhdikkaasti kappaleella "Ne na na na". Hän toivotteli yleisöle "hyvää lauantai-iltaa" ja jatkoi "Koivukujalla". Seuraavaksi tangoiltiin. Ensin soi kohtalokas "Kriminal-tango" ja sitten hempeä "Soi maininki hiljainen". Tässä kohdin yleisön joukosta esiintymislavaa ja Annnelia lähestyi mieshenkilö, joka ojensi Annelille kauniin valkoisen ruusun. Anneli otti ruusun vastaan nätisti kiittäen ja hymyillen. Sitten hän sanoi ..". tää seuraava on Leolle omistettu biisi...."., ja hän lauloi "Suojaan".
Valsseina tulivat sitten "Minä rakastan sua" ja "Ilta Skanssissa". "Sold my soul"-kappaleessa Mikko ja Jarkko loihtivat soittimistaan taitavat soolot. "Rakkauden muistomerkki" oli vuorossa, ja duettona Anneli ja jarkko esittivät "Hit the road, Jack!", jonka parina kuultiin "Hei sovitaanks näin?" - Sitten olikin Annelin ensimmäinen setti ohitse ja hän orkesterinsa kanssa siirtyi tauolle ja Tomi Markkoja ja Fernet astuivat lavalle.
Toisen settinsä Anneli aloitti yllättäen Kirkan "Mammy bluella". Se kuulosti oikein kivalta. "Seitsemäs taivas", "Don´t cry for Loui" ja "Jambalaya" olivat sitten vuorossa. Jambalayan soidessa olen oppinut panostamaan kuuntelemiseen, sillä siinä muusikot antavat soittimiensa laulaa. Se on aina yhtä mahtavaa kuultavaa. Nautin joka hetkestä. Runpali-Pertin lemppareita saatiin sitten kuunnella ja tanssia. Nimittäin seurasivat hauskat humpat "Jos saisi kolpakoita kaksi.." ja "Autotyttö". "Villivarsan" kesytykselleä jatkettiin ja siirryttiin "La isla bonitalle". Valsseiksi Anneli oli valinnut "Viimeinen valssi" ja Martille omistettuna "Käyn uudelleen eiliseen". Sitten pantiin taas tanssijalkaan vipinää "Great balls of fire" ja "I saw her standing there". Näiden reippaiden sävelien jälkeen oli aika hiukan rauhoitella hengitystä ja niin Anneli lauloi nuo iki-ihanat "Kuolleet lehdet" Ja "Green leaves". Se on kuulema myös rumpali-Pertin lempikappale. Nämä olivat Annelin toisen setin päätöskappaleet, mutta tottakai hänet kutsuttiin encoreille, ja niin vielä saimme kuulla "Liian pitkä matka kotiin" ja duettona Jarkon kanssa "Mä lähden stadiin".
Nämä hauskat ja nautittavat keikkaillat tuntuvat aina niin kovin lyhyiltä ja päättyvät ihan liian nopeasti - niinkuin nytkin. Vaan illasta jäi "iloisen kupliva" olo ja hyvä mieli.
Annelille ja Recadokselle kaunis kiitos hienosta musiikista ja keikkakavereille kiitos mukavasta seurasta - Kari, Liisa, Kale, Eve, Jarno, Katja, Jarmo, Tarja-Riitta ja Martti... ja kaikille niille myös, keitä en tässä nyt maininnut. Kiitos myös illan toiselle orkesterille Tomi Markkolalle ja Fernetille. Tapaamisiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti