Olin jutellut ystävälleni Aulille muutama aika sitten, että mieleni tekisi pyörähtää laivalla taas joku kerta, ja että mahtaisiko hän välittää lähteä kaverikseni. Auli tuumi, että se olisi kyllä mukavaa, mutta risteilyn pitäisi tapahtua hänen vapaillaan. Niinpä pyysin häntä kertomaan, koska niitä vapaita sitten olisi. Sainkin listan, ja sen mukaisesti sitten varasin meille risteilyn. Auli oli toivonut, että koska oli risteillyt viimeksi Viking Gracella, niin nyt menisimme Siljalle. Siispä varasin matkan Baltic Princessille.
Etukäteen keksin vasta melkein viime hetkillä kurkistaa, kuka mahtaisi olla tähtiesiintyjänä silloin laivalla. Ilokseni totesin, että siellä esiintyisi Heikki Koskelo Taivaankaari yhtyeensä kanssa. Toisena orkesterina olisi The London Soul Section.
Tiistai-iltana 24.4. mieheni Rauno vei meidät satamaan. Nappasimme Aulin matkalla mukaan, siten hänen ei tarvinnut pyytää ketään muuta kuskiksi. Rauno lupasi myös hakea meidät kotiin risteilyn päätyttyä euraavana päivänä.
Laiva lähti Turun satamasta klo20:15. Olimme saaneet kivasti A-hytin, eli ikkunallisen hytin. Olin käyttänyt siihen kertyneitä bonus-pisteitäni, joten hytin rahallinen korvaus jäi kohtuulliseksi.
Hytissä tutustuimme risteilyohjelmaan. Sen mukaan tiedossa olisi tähtiartistin esiintymisen lisäksi myös karaokea ja pianisti Stenlyn esityksiä.
Heikki Koskelo orkestereineen ilman muuta kiinnosti meitä, ja häntä menimme sitten kuuntelemaan Starlight Palaceen klo22. Mielenkiinnosta listasin hänen esittämänsä kappaleet noin suurinpiirtein. Hän aloitti kauniilla "Valkoiset ruusut" kappaleella. Sitten jatkettiin "On muisto vain", "Muista minua siellä missä nyt oot...". Tämän jälkeen tuli tangoja. Tottakai kun kyseessä oli yksi aiemmista "tangoprinsseistä". Foxejakin kuultiin mm. "Eeva" ja "Sade". Valsseja parit kappaleet. "Taivas ja kuu todistaa saa, rakastan rakastan sinua vaan.." Sitten kuultiin tuo "Kaiken kauniinkin rinnalla". Parit humpat ja "Lähden seikkailuun". Kari Tapion tunnetuksi tekemä "Sielu, sydän ja kyyneleet" herkisti mielen. Sen kaverina kuultiin "En kasvojas muista". Tämän jälkeen olikin sitten varttitunnin tauko.
Toisen settinsä aluksi Heikki Koskelo lauloi "Rakkaus ei mittaa aikaa" - eikä mitään muutakaan... "Me rakastamme vain toisiamme". Siinä oli todella komea kitarasoolo, jonka esitti Jukkis Rissanen (toivottavasti otin nimen oikein) - Muutenkin kuuntelin hänen kitaraansa mielihyvällä. Lattareita kuultiin.. "Rakastan sua vieläkin, vaikka luotain pois kävelet.."."Aarteen etsijä"... Tässä Heikki kertoi, että salissa on syntymäpäiväsankari, lauletaan hänelle yhdessä onnittelulaulu.. ja niin lauloimme ".paljon onnea vaan Lasse, paljon onnea vaan.. " Päiväsankari otti laulun vastaan seisomaan nousten ja kiittäen. Sitten jatkettiin settiä. Joku oli käynyt pyytämässä hidasta valssia, ja nyt ne sitten tulivat "Vuoksesi sun" ja "Sua mä kaipaan". Nyt siirryttiin reippaampiin säveliin. "Tahdon olla sun kanssasi" oli sovitettu kunnon menotyyliin ja yksi pari lattialla innostui twistaamaan oikein vanhan ajan malliin. Sitä oli tosi hauska katsella. Tähän Heikki lopetti esiintymisesnsä, mutta kovin hänestä tykättiin ja yleisö kutsui hänet takaisin lavalle innokkain kättentaputuksin. Encoreina hän vielä lauloi "Se hänelle nyt kertokaa" ja "Ei rakkaus yötä pelkää".
Olipa kiva kuunnella tätä musiikkia ja hyvällä mielellä ajattelimme mennä vielä yöpalalle, vaan kuinkas sitten kävikään....
Tulimme pianobaariin, ja siellä oli meneillään musiikkihetki pianisti Stenlyn esityksiä. Jäimme kuuntelemaan ja nauttimaan sekä musiikista että pianistin esiintymisestä. Enpä ole ennen nähnyt, että pianisti sormien lisäksi napauttaa kosketinta kengänkärjellä, kun sormet eivät enää riittäneet viime sointuun. Kivoja kappaleita hän soitti mm. "Besame muchon". Jokaiseen kappaleeseen hän lisäsi ihan onnistuneen improvisaatio-osan. Ohjelman mukaan alkoi esitys olla jo lopuillaan, ja jatkoimme yöpalalle. Kiitin pianistia pikku-tipillä ja jatkoimme Aulin kanssa eteenpäin.
Seuraavana päivänä olisi jälleen edessä leppoisaa ohjelmaa.
Siis keskiviikkona klo11 oli Starlight Palacessa Club 55:ssä tohtori Kiminkisen ohjelmaa. Sitä piti ehdottomasti mennä kuuntelemaan.
Se olikin mielenkiintoinen heti alusta asti. Tohtori puhui lääkkeistä. Hän puhui kolesterolilääkkeistä - statiineistakin, verenohennuslääkkeistä, lihavuuslääkkeistä, kipulääkkeistä - mainiten kiputohtori Eija Kalson nimeltä, joka oli hänen opiskelutoverinsa aikoinaan. Opioideista puhuttiin. Siellä oli minulle tuttuja lääkkeitä, useimpia olin aikoinaan työelämässä ollessani käsitellyt ja potilaille annostellut. Se puolitoistatuntinen oli kyllä ihan täyttä asiaa. Mielenkiinnolla kuuntelin.Tohtori Kiminkiseltä on tulossa uusi kirja. Ehkä vielä tutustun hänen kirjalliseen puoleensakin.
Taxfree-asioinnit tehtiin ja sen päälle syötiin ja otettiin pienet torkut. Käytiinpä kuuntelemassa karaokeakin. Joskus siellä on oiekin hyviä laulajia, vaan joskus.... no niin no.. Ei siitä sen enempää kuitenkaan.
Heikki Koskelo ja Taivaankaari- yhtye olivat sitten jo esiintymisvuorossa Starlight Palacessa klo17:30, ja heitä menimme kuuntelemaan - nyt ylös "piippuhyllylle". Tällä kertaa Heikki aloitti laulamalla Jari Sillanpään tutuksi tekemän "Satulinnan". "Muisto vain jää", "Tähtitaivas tietä näyttää", "Eksyneet enkelit" ja sitten aivan upea tulkinta tangosta "Hurmio". "Suurempaa", "Viimeinkin", "Kaiken kauniin rinnalla", "Rakkaus ei mittaa aikaa.." ja lopuksi rokkisovituksena "Kuulkaa korpeimme kuiskintaa, jylhien järvien loiskintaa... rastas ja koskelo täälläkin soi.". Jälleen yleisö pyysi Heikin takaisin lavalle ja hän lauloi encorena "Kertokaa se hänelle". Jopa oli kiva kuunnella Heikki Koskeloa ja hänen Taivaankaari orkesteriaan. Ja siinäkin orkesterissa oli aivan loistava soolokitaristi.
Näin olimme jo melkein risteilymme lopussa. Hyvillä mielin pakkasimme hytissä vielä loput tavarat laukkuihimme ja jäimme odottaman laivan saapumista satamaan.
Kiitos Aulille mukavasta ristelyseurasta, Heikki Koskelolle&Taivaankaari-orkesterille upeasta musiikista, pianisti Stenlylle erilaisesta musiikkihetkestä pianobaarissa ja Baltic Princessin erinomaiselle ja ystävälliselle henkilökunnalle. Näkemiin seuraavaan kertaan.
